Viikko 4
Selvisin edellisen viikon apatiasta ja nollasin ajatukset. Ajattelin, että pitää osata olla armollinen itselleen ja välillä voi tulla alamäkiä harjoitteluun. Ennen kaikkea juokseminen on minulle harrastus eli pitäisi vähän höllentää nutturaa. Vitsi kun kilpailuvietti vaan on niin kova ja ihan mahdottoman paljon haluaisin onnistua syksyn maratonissa eli päästä juosten maaliin asti. Onneksi olen aloittanut harjoittelun hyvissä ajoin niin tavoite ei ole päässyt karkaamaan liian kauaksi.
Työmatka juosten ja juoksureppu
Arki meinaa viedä mukanaan, mutta kuluneella viikolla kunnostauduin ja jatkoin työmatkapyöräilyä sekä keskiviikkona juoksin töihin sekä kotiin. En ole aikaisemmin juossut töihin eli nyt kokeilin ja olo oli töissä ihan mahtava. Olin niin innoissani, että juoksin myös kotimatkan. Tämä seuraava kuva on otettu kotona ennen töihin lähtöä. Kello taitaa olla noin 7.30 eli hieman näkyy väsymys, mutta kyllä sitä ulkona pakkasessa piristyi kummasti!
Jos työmatka sattuu olemaan sopivan pituinen lenkkeilyyn niin suosittelen kokeilemaan. Itse ajattelin jatkaa tätä työmatkajuoksua aina keskiviikkoisin, koska olen huomannut että alkuviikosta olen tosi väsynyt ja silloin on hyvä kulkea pyörällä. Selässä minulla oli kuvassa näkyvä juoksureppu ja jos et vielä omista juoksureppua niin ainakin työmatkoja juoksevalle se on ehdoton. Ei heilu juostessa ja muutenkin oli tosi tukeva. Oman reppuni olen ostanut Lidlistä ja sieltä muutenkin aina ostan juoksuvaatteita silloin kun niitä on siellä myynnissä. Ne on edullisia ja kestänyt ihan yhtä hyvin kuin normaalista urheilukaupasta ostetut. Lenkkareita en ole sieltä ostanut, mutta vaatteita ja sukkia. Tässä vielä kuva repusta.
Lauantain saunalenkki
Launtaina oli niin mahtava aurinkoinen keli, että päivä meni lasten kanssa ulkoillessa. Illemmalla lähdin koiran kanssa lenkille ja juoksin perinteisen 10km lenkin. Juoksu kulki mukavasti ja keli oli loistava. Tiet oli jäässä, mutta icebug lenkkari puri jäähän niin hyvin ettei tarvinnut varoa askeleita. Vauhti ei päätä huimannut ja jäin juttelemaan yhden koiran ulkoiluttajan kanssa. Muutenkin ajattelin, että jos koira haluaa jäädä tutkimaan ojia niin aina välillä pysähdyn ja annan koiran nauttia lenkistä. Tyttökoira on siitä helppo, että se ei kovin monta kertaa lenkin aikana pysähdy. Muutenkin koiran kanssa on kivempi lähteä pimeään. Ei tarvitse pelätä mörköjä!
Tsemppiä
Välillä kun motivaatio on kadoksissa niin katson tätä kuvaa. Sain sen loistavalta työkaveriltani ja mielestäni teksti sopii moneenkin eri elämäntilanteeseen. Itse ammennan kuvasta tsemppiä tähän maraton projektiin. Sanoma on suuri ja niinhän se on, että suurin osa esteistä on oman pään sisällä.
Kommentit
Lähetä kommentti