Melkoista myllerrystä
Maanantaina töiden jälkeen ajattelin tehdä pidemmän pyörälenkin ja hyvin menikin noin 16km kunnes pyörän takakumi puhkesi ja kotiin oli lyhintä reittiä noin 5km. Jouduin siis taluttamaan tuon lopun matkaa. Onneksi oli kaunis aurinkoinen hellepäivä niin ei harmittanut niin paljoa.
Viikon urheilut:
Työmatkakävely 10 km (juniori oli kipeä niin olin töistä pois pari päivää)
Pyörälenkki 16km ja pyörän talutusta 5 km
Juoksulenkki 10 km
Useana iltana lihaskuntotreeni sekä leuanveto- harjoittelua
Juoksulenkki noin 5 km joka sisälsi 10 kertaa nopeita juoksuharjoitteita
Kunnostauduin tekemään lihaskuntotreeniä melkein joka päivä. Leuanvetotangossa on myös tullut roikuttua ja nyt jaksan jo hypätä leuanvetoasentoon ja siitä hiljalleen laskeutua alas. Myös kuminauhana on ollut apuna, joten kyllä tästä käsivoimat pikkuhiljaa kasvaa. Minulla on pieni personal trainer kotona eli 6v tyttö, joka kannustaa äitiä jumppaamaan. Yhtenä päivänä neiti oli levittänyt jumppamaton olohuoneeseen sillä aikaa kun olin nukuttamassa junioria päiväunille. Ei sitten auttanut muuta kuin aloittaa lihaskuntotreenin tekeminen kun neiti aurinkoinen sanoi että: Äiti! Nyt jumpataan!
Ruuan suhteen olen ollut tarkka, koska huomasin puntarilla että hieman on tullut syötyä kesäherkkuja. Karkkilakossa tosin olen ollut työkaverini kanssa nyt 2kk ja tarkoitus olisi jatkaa jouluun asti. Pyrin välttämään nyt sokeria ja vehnäjauhoa. Täytyy myöntää että olo on paljon parempi ja energisempi kun jätin turhan sokerin ja leivän syönnin vähemmälle. Myös lenkillä huomasin, että jaksan paremmin.
Tällä viikolla kokeilin juosta spurtteja eli noin 100m matkaa juoksin niin kovaa kuin vain jaloista lähti. Sitten kävelin saman matkan takaisin ja taas juoksin 100m ihan täysillä. Jatkoin tätä samaa kaavaa kymmenen kertaa ja voi vitsit että oli seuraavana päivänä takareidet kipeät, vaikka venyttelin jalat huolellisesti lenkin jälkeen. Vielä en spurtannut kuin yhden jyrkän ylämäen eli muut vedot oli tasaisella maalla. Täytyy tehdä vastaavanlainen lenkki kerran viikossa, koska olihan se hauskaa juosta niin kovaa kun kintuista lähti! Myöskään ajallisesti en ollut niin kauan lenkillä kuin yleensä. Tälle "pikamatkalle" otin neidin mukaan ja voi sitä riemua kun sai kiljua äitille että: Hyvä äiti! Jaksaa jaksaa! Olihan se hellyyttävää kun pienellä pyörällä yritti polkea vieressä tuhatta ja sataa. Onneksi löydettiin sellainen puisto, jossa lapsi pääsi kieppumaan telineissä ja minä sain harjoitella spurtteja. Neiti ei siis jaksanut enää parin vedon jälkeen kannustaa vaan keskittyi leikkipuiston kiipeilytelineisiin.
Maanantaina töiden jälkeen ajattelin tehdä pidemmän pyörälenkin ja hyvin menikin noin 16km kunnes pyörän takakumi puhkesi ja kotiin oli lyhintä reittiä noin 5km. Jouduin siis taluttamaan tuon lopun matkaa. Onneksi oli kaunis aurinkoinen hellepäivä niin ei harmittanut niin paljoa.
Viikon urheilut:
Työmatkakävely 10 km (juniori oli kipeä niin olin töistä pois pari päivää)
Pyörälenkki 16km ja pyörän talutusta 5 km
Juoksulenkki 10 km
Useana iltana lihaskuntotreeni sekä leuanveto- harjoittelua
Juoksulenkki noin 5 km joka sisälsi 10 kertaa nopeita juoksuharjoitteita
Kunnostauduin tekemään lihaskuntotreeniä melkein joka päivä. Leuanvetotangossa on myös tullut roikuttua ja nyt jaksan jo hypätä leuanvetoasentoon ja siitä hiljalleen laskeutua alas. Myös kuminauhana on ollut apuna, joten kyllä tästä käsivoimat pikkuhiljaa kasvaa. Minulla on pieni personal trainer kotona eli 6v tyttö, joka kannustaa äitiä jumppaamaan. Yhtenä päivänä neiti oli levittänyt jumppamaton olohuoneeseen sillä aikaa kun olin nukuttamassa junioria päiväunille. Ei sitten auttanut muuta kuin aloittaa lihaskuntotreenin tekeminen kun neiti aurinkoinen sanoi että: Äiti! Nyt jumpataan!
Ruuan suhteen olen ollut tarkka, koska huomasin puntarilla että hieman on tullut syötyä kesäherkkuja. Karkkilakossa tosin olen ollut työkaverini kanssa nyt 2kk ja tarkoitus olisi jatkaa jouluun asti. Pyrin välttämään nyt sokeria ja vehnäjauhoa. Täytyy myöntää että olo on paljon parempi ja energisempi kun jätin turhan sokerin ja leivän syönnin vähemmälle. Myös lenkillä huomasin, että jaksan paremmin.
Tällä viikolla kokeilin juosta spurtteja eli noin 100m matkaa juoksin niin kovaa kuin vain jaloista lähti. Sitten kävelin saman matkan takaisin ja taas juoksin 100m ihan täysillä. Jatkoin tätä samaa kaavaa kymmenen kertaa ja voi vitsit että oli seuraavana päivänä takareidet kipeät, vaikka venyttelin jalat huolellisesti lenkin jälkeen. Vielä en spurtannut kuin yhden jyrkän ylämäen eli muut vedot oli tasaisella maalla. Täytyy tehdä vastaavanlainen lenkki kerran viikossa, koska olihan se hauskaa juosta niin kovaa kun kintuista lähti! Myöskään ajallisesti en ollut niin kauan lenkillä kuin yleensä. Tälle "pikamatkalle" otin neidin mukaan ja voi sitä riemua kun sai kiljua äitille että: Hyvä äiti! Jaksaa jaksaa! Olihan se hellyyttävää kun pienellä pyörällä yritti polkea vieressä tuhatta ja sataa. Onneksi löydettiin sellainen puisto, jossa lapsi pääsi kieppumaan telineissä ja minä sain harjoitella spurtteja. Neiti ei siis jaksanut enää parin vedon jälkeen kannustaa vaan keskittyi leikkipuiston kiipeilytelineisiin.
Kommentit
Lähetä kommentti