Tavoite jäi saavuttamatta
Reilu vuosi sitten asetin itselleni tavoitteen, että syksyllä 2017 juoksen ensimmäisen kokonaisen maratonin. Kirjoittelin tänne blogiin harjoituksista, ruokailusta ja elämästä. Harjoittelu sujui suht hyvin, mutta jostakin syystä juokseminen ei enää kulkenutkaan niin hyvin kuin vuonna 2016. En siis mennyt syksyn maratonille, vaan keskityin uuteen CrossFit harjoitteluun josta olen löytänyt juoksemiselle hyvän korvikkeen. Juoksemista on häirinnyt kovat päänsäryt ja luulin niiden johtuvat nestehukasta tai väärästä ravinnosta. Päänsärkyjen takana onkin mitä ilmeisemmin migreeni, joka pahenee pitkillä lenkeillä. Vielä en kuitenkaan lopeta lenkkeilyä tai sanotaanko näin että kunhan lääkäri on varma siitä mistä päänsäryt johtuvat niin sen mukaan sitten lyhennän lenkkejä jos on pakko.
Uusi tavoite asetettu
Kyllähän se maraton edelleen on mielessä eli jos saan päänsäryt pysymään poissa niin kyllä vielä joku päivä juoksen maratonin. Nyt en vain lyö mitään päivää lukkoon niin ei tule stressiä harjoittelun kanssa. Sanotaanko näin että muutaman vuoden päästä tämä tavoite voi olla saavutettu! Siihen asti harjoittelen monipuolisesti ja noudatan terveellistä elämäntapaa. Liikunnasta tulee vain niin hyvälle tuulelle ja kaikki arkiset murheet unohtuu. Onneksi on CrossFit ja jos et ole vielä kokeillut lajia niin suosittelen kokeilemaan! Uskomattoman monipuolinen laji ja tiedän, että saan sieltä lisävoimaa juoksuharrastukseen. Tuli myös ostettua kotiin voimistelurenkaat. Viimeksi olin renkailla joskus kouluaikaan, joten meni hetki ennen kuin jaksoin tehdä niillä mitään mutta tässäkin on tapahtunut kehitystä.
Kohti vuotta 2018
Jatkan blogin kirjoittamista. Kirjoitan edelleen juoksemisesta, mutta myös muusta kuntoilusta sekä hyvinvoinnista. Toivon, että nämä kirjoitukset herättävät kipinän kuntoiluun ja terveelliseen elämään. Suosittelen muillekin, että jos on tuhat ja sata asiaa kesken niin kannattaa miettiä mitkä asiat on tehtävä ja mitkä voi siirtää. Niin tein itse tämän blogin kirjoittamisen kanssa eli päätin pitää taukoa, koska huomasin etten enää hallinnut ajankäyttöä. Työpaikalla alkoi opiskelu, lapsi aloitti ensimmäisen luokan ja pienempi lapsi halusi että keskityn hänen kanssa leikkimiseen enkä olisi puhelimella tai tietokoneella. Kyllähän se on niin, että kyllä niille kaikkein rakkaimmille tulee antaa täysi huomio ja keskittyä läsnäoloon. Mahtavaa syksyä ja nautitaan raikkaista lenkkeilykeleistä!
Kommentit
Lähetä kommentti